a kiss with a fist

Mikä se on se jossa tehdään keittoa?

2012-02-10T23:07:00.000+02:00

Tälleen nopeesti päätin tulla sanomaan pari asiaa.
Alkoholittomassa oluessa ei ole mitään pahaa. Paitsi maku. The point was that kaikki sympatia sille onnettomalle, joka kirjoituksista heitettiin ulos tämän juoman takia. Olisivat ovella paremmin tarkistaneet, jos se kerran oli kiellettyä.
Minulla oli tänään historian pahin henkinen ummetus. Kauheasti oli kaikkea sisälläni, mutta tuntuu, ettei mitään järkevää ikuistunut paperille. Heihei laudatur, heihei eximia.
Tavoitteeni ovat korkealla, mutta saa kai sitä tyttö toivoa.
Abitreenin kysymys-vastaus -palsta sai minut kyyneliin. Itkien menin äidin ja siskonmakkarakeittokattilan luo nyyhkimään. Internet on vaarallinen paikka.
Peeäs: unohdin mikä sana kattila on. Se kertonee jo jotain.
Löysin kasan uusia ihania blogeja. Se oli mahtavaa. Toisaalta se aiheutti jälleen valtavan alemmuuden tunteen ja huomasin, kuinka karua ja jopa rumaa tekstini on. Kun oikeasti yritän kirjoittaa kauniisti, se on hirveän teennäistä.
Miksi, oi miksi.
Todellista taidetta ja taitoa kirjoittaa on, kun saa oman elämänsä tavallisimmankin tapahtuman kuulostamaan romaanilta.
Kateus on kamala asia.
Minua piristi kuitenkin tulla tänne ja huomata monta uutta lukijaa ja kommenttia.
Kiitos.

Once upon a time on the same side, in the same game

2012-02-09T13:27:00.000+02:00

Coldplay feat. Rihanna - Princess Of China

Siinäpä sekalainen sakki kuvia. Mukana tämänpäiväinen uunoturhapuro kampaukseni, ihanainen disney muki, joka tarttui tiistaina mukaan kirppikseltä (sille oli kotona jo saman sarjan tuhkimomuki kaverina), vilahdusta penkkariasusta, uusia vaatteita (paita kirppis 3€ // farkut H&M 19,95€), junnun viikon takainen synttärikakku, jonka leivoin äitin ja siskon kanssa, iso kasa hapankorppuja ja random naamakuvia? Mitä ihmettä....................

Huomenna äidinkielen tekstitaito, eikä ressaa. Kirja on ja pysyy kiinni. Kurkistan illalla vielä vähän retorisia keinoja, muuten ajattelin luovasti soveltaa ja nuoleskella YTL:ää nussimalla jokaisen pilkun puolikkaankin. Kirjoituksiin lukemistakin tärkeämpää on tietenkin hyvät eväät, jotka hoituvat jahka äippä tulee töistä. Sitten suuntana kauppa. Mamma menee samalla hierojalle ja ajattelin käyttää tilaisuutta hyväkseni ja pyörähtää jälleen kirppiksillä ja ehkäpä käyn tsekkaamassa muutamat levylaaritkin samalla.
Eilen napsuttelin jo CDON.comin ostoskoppaan satasen edestä levyjä ja kirjoja. Epätoivoisena sitten tuijottelin tuota karua loppusummaa ja raskain mielin päätin odotella kunnon alennuksia. Tai ainakin ensi kuuta.

Day 04: A song that makes you sad

2012-02-09T11:57:00.001+02:00

Jare & VilleGalle feat. Nopsajalka - Faija

Tää menee vaan niin syvälle luihin ja ytimiin. Tiedän tasan tarkkaan mistä tää biisi kertoo ja alan itkemään joka ikinen kerta kun tän kuulen.
Kolmen viikon päästä on B-SM turnaus ja mä tiedän kuka siellä katsomossa tulee olemaan kovaäänisimmin mua ja meitä kannustamassa.

But my smile still stays on

2012-02-08T15:10:00.000+02:00

Oijoi

En ole käynyt täällä luvattoman pitkään aikaan! Mielessä tämä on pyörinyt lähes joka päivä, mutta niin on pyörinyt miljardi muutakin asiaa. Penkkarit, abivideo, kesätyöt, opiskelut, kirjoitukset, kokeet, kokoukset, ennakkotehtävät......... Lista on loputon.

Jotain on myös saatu tänä aikana tehtyä. Huone on siisti ja sisustettu uudelleen ja rakastan tätä. Mietin, että jahka näistä lukion viimeisistä velvollisuuksista on päästy, voisin tehdä huonepostausta tai jotain muutakin kivaa!

Nyt on vaan semmoinen jännä olotila. Oon istunut kotona koko päivän, mun uudessa nojatuolissa ja katsonut One Tree Hilliä, syönyt tonnikalasalaattia ja mansikkajätskiä, fiilistellyt mun uusia vaatteita, päivittänyt feisbuukkia ja miettinyt mihin kaikkeen paljon hyödyllisempään tämänkin päivän olisi voinut tuhlata.
Tänään tuntuu hyvältä.
Tunnen pitkästä aikaa itseni hyväksi sisältä ja ulkoa. Uudet vaatteet tekee aika paljon. Ne saa mut tuntemaan itseni itsekseni. Musta on jo tosi pitkään tuntunu ihan vieraalta omissa nahoissani. Olen tässä mutta silti en ole. En näytä siltä kuin musta tuntuu. En ole sitä mitä olen.
Se on kamala tunne, eikä vieläkään ihan jättänyt mua rauhaan.
On vaan niin paljon asioita, joita tahtoisin olla. En tiedä mistä aloittaa. En osaa muuttaa itseäni. Hoen koko ajan etten pysty, en ole, en osaa.
Unohdan sen kaiken, jossa olen hyvä.
Mulla on tyyni olo.
Mun huone on siisti, se tekee mun päästä heti paljon selkeämmän.
Istun tässä kone sylissä ja uusi hattu päässä ja tunnen itteni niin hemmetin hienoksi ihmiseksi. Ehkä vähän teeskentelijäksi.
Mun jäätelö jäähtyy.
Pitää mennä syömään se.
Palataan.
Mä lupaan.

inside my heart is breaking
My make-up may be flaking
But my smile still stays on

violetti mytty hipaisee reunaani

2012-01-24T18:16:00.000+02:00

Miksi on paljon hauskempaa istua kone sylissä lattialla, kuin istua pöydän ääressä?
Minulla on uusi haalari ja se on violetti. Heitin sen melkein pönttöön.
Lauantai oli hienoin päivä mies muistiin. Kaikki oli silloin niin ihanaa.
Minä menen kihloihin jos tahdon ja rikon lakia jos siltä tuntuu.
Olen iso vauva ja tahdon morsiameni.
Lukio loppuu ja minua väsyttää. Viimeinen oppitunti oli maanpäällinen helvetti.
En laske matematiikkaa ja preliminääri on liian vaikea sana.
Olavilta tuli uusi biisi ja minä kulutin sitä eilisen.
Sanoja joita tahtoisin perua ja provosoituminen on kiellettyä.
En halua puhua presidenteistä. Olkoon kuka on, vitriiniin se joutuu kuitenkin, niin ja kehyksiin.
Puheeni oli kympin arvoinen suoritus. Miksi en silti tunne iloa?
Kun mikään ei riitä.
Tarvitsen hoitoa.
Ja hellyyttä.
Ymmärrystä.
Lempeä.
Lempeyttä.
Kun katsoin lavalle näin tähtiä. Minäkin, äiti, minäkin.
Mutta minä en laula. Enkä tanssi. Enkä ole tähti. Loistoni on sammunut.
Enää on yksi, jonka silmille hehkuni ulottuu.
Morsian.
Odota, minä tulen kyllä.
Tiedättekö miltä tuntuu, kun ei tunnu miltään?
Sellainen minä olen.

Day 03: A song that makes you happy

2012-01-19T17:41:00.000+02:00

Kate Nash - Mariella

Pitkästä aikaa täällä taas. En oikein osaa perustella tämänkertaista biisiä, siitä vaan tulee hyvä fiilis. Sanat ja sanoma on loistava. Haluan olla kuin Mariella.

Huomenna on puheviestinnän päättökoe. Aiheeni: Robin ja Frontside ollie ja sitä seurannut hirvittävä keskustelun määrä. Harjoittelin äsken äidille ja poskia kuumottaa vieläkin. Miksi mä ilmoittaiduin tähän? Ainiin. Toivoin, että tää menisi hyvin ja opettaja haluaisi mut pitämään kevätjuhlapuhetta. Ja miksi mä haluan pitää puheen vielä isommalle porukalle? Koska mä pitäisin sitä hirvittävän suurena kunniana ja tunnustuksena siitä, että mä olen hyvä. Suorituskeskeinen itsetunto.
Tää puhe on ihan kamala. En tykkää yhtään. Ensimmäistä kertaa en kirjoittanut koko puhetta, vaan kirjoitin vaan tukisanat/lauseet ja vedin hatusta. Ihan kauheeta kuraa. En osaa ja jäädyn sinne eteen. Oh what fun.

Tampere. En sano mitään ennen kuin sähköpostiini tulee viesti.
Tänään tuli Olavi Uusivirran Me ei kuolla koskaan -levy postissa. Ostin huuto.netistä. Voitin myös huudon jump in -haalarista. Toivottavasti saan sen ensi viikolla. Haluan siihen lököilemään.
Hyvää nimipäivää minulle.

Day 02: Your least favourite song + mitä mulla on mielessä

2012-01-15T12:51:00.002+02:00

Jason Derulo - Whatcha Say

HAHAA olinpas ovela. En mä tätä nyt suoranaisesti vihaa ja varmasti löytyy biisejä, joista pidän vielä vähemmän, mutta näin äkkiseltään ei vaan tullut mitään mieleen. Tässä mua häiritsee jo ihan periaatteen vuoksi se, että loistava biisi, josta on otettu osa tämmöseen turhanpäiväseen räppi r'n'b ränkytykseen, eikä kukaan edes tiedä alkuperäistä biisiä tai esittäjää ja minä kärsin!
Itselleni tämän tyyppinen musiikki uppoaa suht harvoin. Poikkeuksia tietenkin löytyy! Mutta kuitenkin. Tämä oli minun mielipiteeni.

Oivoi. Mutta fiilikset.

Käytiin Suomalaisessa moikkaamassa meidän presidenttiehdokasta ja siinä samalla tavattiin myös Pertti Jarla, eli Fingerporin isukki, elikkäs melko kova jätkä ja suuri huumori mies. Myös puolet penkkariasusta jo kasassa.
Lahti - Naantali 5-5. Naantalilaiset olivat vihaisia ja erittäin huonoja tasapelinpelaajia, mutta ei se mitään, kyllä muakin vituttais, ässämmässä nähää, pus teille!
Hieno olo, huoneeni on sotkuinen eikä aurinko enää paista. En ole kirjoittanut puhettani, enkä oikeastaan päättänyt edes aihetta ja se on perjantaina. Peloittaa. Mutta huomenna on paljon jänskempi päivä. En mene kouluun vaan pahiksena lintsaan ja suunnistan Tampereelle. Mitä sinne tekemään selviää myöhemmin jos selviää. Mutta se on osa mun suunnitelmaa. Ja aika suurta itsensävoittamista se vaatiikiin, tosin ihan vielä ei jännitä. Samalla harhailen punanaamioon etsimään kasvovärejä.
En siis ole Tampereella liikkunut Särkänniemeä tai jäähallia enempää, joten aika seikkailu on tiedossa.
Haaveilen häistä ja uusista hiuksista.
Oon tosi kärsimätön ja yksin ja oon harjotellut peilille puhumista ja toivon olevani luonteva.
Junnu tule jo!

Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä

2012-01-13T16:21:00.000+02:00

Kerkko on keski-ikäinen mies. Koko elämänsä Kerkko on ollut ylipainoinen. Kerkon mielestä muuta ei olisi voinut odottaakaan mieheltä, jonka nimi on Kerkko. Nimi on enne, sanoo Kerkko ja ristii lapsensa Myrmeliksi.
Päiväkodin lapset haukkuvat Kerkkoa läskiksi, kun hän hakee Myrmeliä hoidosta. Kerkko pahoittaa mielensä ja haluaisi itkeä, mutta ei kehtaa Myrmelin nähden. Kerkko ei halua olla enää lihava. Kerkko miettii eri laihdutuskeinoja. Kerkot ovat lihavia, mutta Matit sen sijaan hyvinkin solakoita. Kerkko päätyy vaihtamaan nimensä.
Kerkosta tulee Matti.
Eipä aikaakaan kun kilot karisevat ja Matista tulee oikein vetävännäköinen, hoikka mies. Päiväkodin työntekijät yrittävät iskeä Mattia, kun tämä hakee Myrmeliä hoidosta. Matti ahdistuu, koska hän ei osaa käsitellä naisia. Matti ei halua olla enää vetävännäköinen. Matti miettii keinoja, joiden avulla muuttuisi rumemmaksi. Matit ovat laihoja ja vetäviä, mutta Ristot ovat melko rumia. Hän päätyy vaihtamaan nimensä.
Matista tulee Risto.
Eipä aikaakaan kun Ristolle kasvaa ruma parransänki ja hiukset alkavat harottaa. Risto näyttää pultsarilta. Risto saa halveksivia katseita päiväkodin lasten vanhemmilta, hakiessaan Myrmeliä hoidosta. Risto kiivastuu, sillä hänen mielestään rumuus ei tee hänestä huonoa isää tai ihmistä. Risto ei halua olla enää ruma. Risto miettii keinoja saada hyväksyntää. Nimi tekee miehen, mutta kaikissa nimissä on jotain vikaa.
Ristosta tulee nimetön.
Kukaan ei huomaa Nimetöntä, kun hän tulee hakemaan Myrmeliä hoidosta. Nimetön huitoo ja huutaa päiväkodin työntekijöille, mutta he eivät huomaa. ”Myrmeli ei voi lähteä kotiin, jollei hänen isänsä tule hakemaan häntä”, he sanovat toisilleen. Nimetön kauhistuu ymmärtäessään, että nimettömyys teki hänestä olemattoman.
Pikku Myrmeli leikkii päiväkodin jäätyneellä hiekkalaatikolla läpi yön.

Mikä ennen oli kevyttä, on äkkiä enemmän

2012-01-12T19:40:00.001+02:00

Scandinavian Music Group - Montreal

Myyntipuheeni oli mahtipontinen
mutta huomaathan:
asiat ovat muuttuneet

Nyt sinä olet se kokonainen
joka kannattelee palasiani
Valun sormiesi läpi kuin hiekka
sen karkaaminen on väistämätöntä

olen jo viemärissä
Itken, kuuletko?

Bappadaaa runonpoikasta syksyltä. Kaivelin sen jostain vihkoni uumenista. Miksi en kirjoita enää mitään uutta?
Olen koulun jälkeen vain istunut koneella, selaillut blogeja ja laulanut milloin mitäkin spotifyn tähditetyt mulle tarjoaa.
Oikeasti mulla ei pitäisi olla yhtään hauskaa. Koska oon ollut vähän ilkeä ja kohtuuton ja epäreilu. Mutta niin vitun ylpee, etten voi ottaa puhelinta käteen ja näppäillä yksinkertaista viestiä, jolla pyytää anteeksi. Sanon, että kyse on periaatteesta, mutta oikeesti kyse on silkasta itsepäisyydestä ja turhasta ylpeydestä. Onko se oikeasti sen arvoista että pahoitan toisen mieltä vaan lisää. NO EI!

Tiedän ettet nää tätä, koska en anna sun lukea mun blogia. Pidän sitä muka liian nolona. Ehkä mun pitäisi sittenkin antaa sulle tää osoite. Sitten näkisit kun kirjoitan tähän kissan kokoisin kirjaimin (tai niin suurella kuin blogger hyväksyy):

ANTEEKSI

Mä rakastan sua, ei olla enää vihasia. Ei enää riidellä. Mä laitan sulle viestiä just nyt.

Music Challenge : Day 1 Your favourite song

2012-01-11T21:32:00.000+02:00

Imogen Heap - Hide and Seek

Bongasin tän music challenge -haasteen jostain blogista ja päätin toteuttaa ja jakaa ah, niin upean ja mahtvan musiikkimakuni kanssanne. Ihan oikeasti olen ihan hemmetin ylpeä musiikista, jota kuuntelen. Harmittavan harva tutuistani ei kuitenkaan ole yhtä innoissaan bändeistä ja artisteista, joita fanitan. Taidan liikkua väärissä piireissä.
Homman nimi on kuitenkin se, että haaste kestää 29 päivää ja joka päivälle on oma biisi eri teemalla. Tänään siis lempibiisini. En usko, että ihan joka päivä päivittelen, mutta siis käytännössä 29 postausta tästä aiheesta on tulossa.

Biisistä sen verran, että lempparinani tämä on pyörinyt jo noin neljä-viisi vuotta. Ihan mahtava. Rakastuin heti ensikuulemalta. Tää on jotenkin niin erilainen ja upea. Se tunne, mikä tästä kappaleesta tulee on jotain ihan uskomatonta.
En kuitenkaan väitä tämän olevan ainut ehdoton lempikappaleeni. Onhan noita suunnattoman monia, mutta tähän haasteeseen päätin valita tämän.

Tänään on ollut jo paljon parempi päivä.

Hyvä voittaa.

I think I'm breaking down again

2012-01-10T17:40:00.004+02:00

Florence and The Machine - Breaking Down

Muistan tosi kirkkaasti millainen olin vielä joskus puoli vuotta sitten. Ja nyt mun on todella vaikeaa hyväksyä, että muistutan sitä ihmistä enää tosi kaukaisesti ja hetkittäin. On niin paljon asioita, joita haluaisin tehdä ja olla. Kaikki se tuntuu kuitenkin saavuttamattomalta niin kauan kuin olen tämä ihminen, joka nyt olen. Heikko ja epävarma, romahduksien rajamaastossa kyyristelevä.

Tiedän ettei moni teistä halua lukea angstaavista tai epävarmoista ihmisistä. Haluatte mieluummin sellaisen itsevarman ja kauniin esikuvan, jota voitte rauhassa ihailla ruudultanne ja pitää jonkinmoisena yli-ihmisenä. Tiedän sen varsin hyvin, sillä niin minäkin teen.
Kirjoitan tätä blogia kuitenkin itselleni. Ja minun on pakko kirjoittaa tämä teksti, pakko jotenkin purkaa tämä paha olo ja ahdistus pois sieluni syövereistä kaihertamasta.

Aloin itkemään tänään kesken ruotsin kuuntelun. Osittain siksi, että en ymmärtänyt kuulemastani juuri mitään. Osittain siksi, että koko päivän kasvanut ahdistus, ärsytys, epävarmuus ja pahaolo alkoi olla jo melko sietämätöntä.
Tätä kirjoittaessani tunnen ahdistavan möykyn muljuvan jossain rintakehäni tienoilla.

Milloin minusta tuli tällainen?
Miksi minusta tuli tällainen?
Koska tämä loppuu?
Mitä minä voin tehdä asialle?

Haluan päästä tästä eroon. Ei, en ole masentunut. En ainakaan usko niin. Mielestäni masennus on paljon syvempää ja vakavampaa kuin tämä. Minulla on vain huono itsetunto, identiteettikriisi ja epävarmuus tulevaisuudesta ja itsestäni. Ja stressiä. Sitä tämä on.
On täysin turhaa tehdä päätöksiä.
"Tänään minä olen upea!"
"Tänään minä pystyn mihin tahansa!"
"Tänään minä olen itsevarma ja vitaali!"
"Tänään on hyvä päivä!"
Ne eivät pidä. Iltaan mennessä huomaan sortuneeni jälleen surkuttelemaan itseäni. En jaksa pitää itseäni positiivisena ja uskoa itseeni. Tuntuu kuin huijaisin itseäni ja muita. Että esitän parempaa kuin oikeasti olen.

En kaipaa muiden kuin itseni sääliä.

Tiedän mitä tarvitsen ja tiedän mitä haluan. Minulla on suunnitelma. Kun ajattelen sitä, minua alkaa väkisinkin itkettää. Minua pelottaa. Suunnitelman toteuttaminen vaatii sellaista heittäytymistä ja rohkeutta, jota en muista osoittaneeni ikuisuuksiin. Se vaatii poistumista omalta mukavuusalueeltani, joka ulottuu näinä päivinä lähinnä omaan huoneeseeni.
Minä toteutan suunnitelmani. Pakotan voittamaan itseni. Pakotan löytämään itseni. Pakotan uskomaan itseeni.
En voi antaa periksi.

“Kun haluat jotain, koko maailmankaikkeus auttaa sinua saavuttamaan sen.”
- Paolo Coelho

Tätä minä haluan. Minun suunnitelmaani. Itseni voittamista.

Minä taistelen ja minusta tulee vielä se, joka minun kuuluukin olla.

Pyydän anteeksi, jos teksti oli sekava ja hämmentävä. Se kuitenkin selkeytti omia ajatuksiani jonkin verran. Vaikka ahdistus ei ehkä jätäkään minua vielä tänä iltana, menen syömään hyvää ruokaa ja käperryn sänkyyni vähän vetistelemään kynttilän valossa. Sitten kokoan itseni taas hetkeksi ja teen ruotsin yo-vihon loppuun.

tuuli hiljaa suusta suuhun puhaltaa

2012-01-08T18:02:00.001+02:00

Olavi Uusivirta - Sydänmaa Katsokaa myös video!

farkkupaita ~~39,90€~~ 9,97€ JC // neuleet Lindex ~~32,95€~~ 9,88€ ja ~~19,95€~~ 5,98€ // rannekoru JC ~~5,90~~€ 4,45€ // villasukat myöhästynyt joululahja äitiltä

Tittidii tässä siis eilisen ostoksia, tänäänkin tuli vielä kaupoilla piipahdettua. Onneksi tällä kertaa käytettiin äidin rahoja, kun ostettiin mulle uudet talvikengät. Ne on ehkä rumat ja miesmäiset ja tekee mun jaloistani ylisuuren näköiset, mutta ne oli ah, niin lämpöiset, että varpaani yksinkertaisesti rakastuivat.

Olen tänään yrittänyt väsäillä koulujuttuja, melko vähäisin tuloksin....... Oivoi ja neuleprojektitkin odottaa jo toista viikkoa tekijäänsä. Olen huomannut kuinka yhä useampi lauseeni alkaa sanoilla "sitten kun koulu loppuu..." Mutta heii enää KUUSI VIIKKOA eli 29 aamua ah, vapaus. Ei kun siis lukuloma.

Ystäväni kanssa juuri kinastelimme siitä miten minä vietän lukulomani. Selitin nukkuvani pitkään ja viettäväni päivän koneella ja sitten illalla ehkä selailen vähän kirjoja. Ystäväni mielestä se ei ollut sopivaa ja hän uhkasi soittavansa joka aamu herättääkseen minut. Yritin selittää että kyseessä on kuitenkin lukuLOMA. Ja minä todellakin aijon ottaa sen rennosti, varsinkin kun kirjoitettavana on ainoastaan äidinkieli, ruotsi ja matematiikka. Kadutaan sitten keväällä vasta. Tai ei silloinkaan.

Tulipas taas jotenkin jännästi ihmeen sekava postaus. Tajunnanvirta tekee tepposet. Voisin alkaa suunnitelemaan näitä tekstejä vähäsen enemmän. Onhan mulla mielessä ihan kunnollisia tekstipainotteisia postausideoitakin, mutta ongelmana on oma laiskuuteni, kun en saa itseäni aloittamaan. Katsellaan paljonko ensi viikolla on aikaa, kun koulu puskee erittäin ahdistavalla tavalla päälle, mutta yritän parhaani.

äiti miksi en ole kaunis niin kuin nuo toiset?

2012-01-07T13:38:00.000+02:00

75 minuuttia on yhden lukiotunnin kesto. Samassa ajassa ehtii myös kiertämään Karisman liikkeet läpi ja tuhlaamaan yli puolet kuukausibudjetista. Se siitä säästäväisyydestä.
Kotiin päästyäni vilkaisin peiliin. Näytin joltain zombie-murhaaja-teinipojalta. Aamuinen lähtö kaupoille oli niin hätäinen, että olin vain tempaissut vaatteet niskaan ja koska hiukseni eivät suoristusyrityksistäni huolimatta asettuneet, tungin vain pipon päähäni. Meikistä ei tietoakaan.
Ärsyttää.
Koska minulla on todella huono iho, en ole sellainen ihminen, joka voi näyttää hyvältä juuri herättyään. Tai ylipäätään koskaan, ei ainakaan ilman kilon meikkikerrosta. Ja siitäkös jo ennestään ärtynyt iho tykkää. Masentavaa katsella ystäviäni, joilla ei erota edes ihohuokosia, kun itsellä on nenä täynnä mustapäitä.
Iho-ongelmani eivät ole itseaiheutettuja. Finnit ilmestyivät ollessani 12 ja vielä kuuden vuoden jälkeenkään ne eivät ole kyllästyneet kukkimaan kasvoillani. Olen hoitanut ihoani aluksi laiskemmin, nyt jo monen vuoden ajan ahkerasti aamuin illoin. Olen syönyt sinkkiä, maitohappobakteereja, vitamiineja, levittänyt rasvoja, kokeillut kymmentä eri ihonhoitosarjaa ja käynyt yksityisellä ihotautilääkärillä. Tuloksetta.
Itkettää.
Ensi viikolla yritän vielä perinteistä kouluterveydenhoitajaa. En tiedä pääsenkö sitäkään kautta yhtään mihinkään tulokseen, mutta en vaan enää jaksa. Haluan tuntea itseni kauniiksi ja tiedän, että näyttäisin hyvältä, jos ihoni olisi tasainen ja kaunis.

Okeiii menipäs angstiseksi tämä.....xd Pyydän anteeksi.
Mutta heii ensimmäiset lukijat on ilmestyneet, wuhuhuuu! Piristitte päivääni erittäin suuresti!
Nyt olisi vuorossa hallille suunnistaminen ja ensimmäinen ylemmän loppusarjan peli Espoota vastaan. Lajina siis ringette, jos se ei ole tullut esille aikaisemmin. Kuvailin jo nuo ostokseni, joten niistä postausta varmaankin illalla tai viimeistään huomenna tiedossa.
Miksi en ole tehnyt vieläkään mitään koulun eteen aaaargh paniikki!

Purrr, ihana mies. Ei haittaa hänen finninsä minua ainakaan!

2012-01-04T22:25:00.000+02:00

Ja silloin minä itkin

kuollutta mummoa

ja yliläikkynyttä maitoa

väärin neulottua lapasta

ja onnellisia loppuja

Ja tuuli

niin lämmin ja jouluinen

havisutteli riekaleitani

ja minä toivoin

hajoavani sen siiville

Meil on liikaa kaikkee, mutta sä tahdot vaan lisää vielä

2012-01-04T16:45:00.003+02:00

Jenni Vartiainen - Eikö kukaan voi meitä pelastaa

pitsipaita 2,50€ kirppis // sormus 2,00€ kirppis

Eilen ennen leffaa pyörähdettiin myös kirppiksellä, josta tarttui mukaan kuvissa nähdyt pitsipaita ja susisormus. Lisäksi ostin myös The Simpsons Movien kolmella eurolla sekä toisen paidan, josta en onnistunut saamaan kunnollista kuvaa joten.......

Olin viime viikolla vähän kaupoilla Junnun kanssa ja huomasin kuinka lähes jokainen lauseeni alkoi sanoilla "Mä haluaisin....."
Materialismi on saanut minusta tiukan ja luultavasti erittäin pitävän otteen, pakko myöntää. Minua ärsyttää tämä kun mikään ei riitä -asenne aivan suunnattomasti, mutta jotenkin en osaa luopua siitä. Uudet kengät, jumpin, vaatteita, polaroid kamera, LP levyjä (minulla ei ole edes LP soitinta, WHAT'S THE POINT?), vaatteita, levyjä, silmälasit, koruja, tatuointi, lävistys ja lisää vaatteita......
Listani on loputon. Harmi vain tein viime vuonna päätöksen kuluttaa vastuullisemmin kuin aikaisemmin. Täytettyäni kesäkuussa 18 ja saatuani ensimmäisen pankkikorttini, on visa electron vingahdellut liiankin usein. Ennen kaikki rahani olivat turvallisesti pankissa, minun ulottumattomissani. Loppuvuodesta aloin kuitenkin heräilemään aivan järjettömäksi lipsahtaneeseen rahan käyttööni. Onneksi.
Minun on opeteltava hillitsemään halujani, vertailemaan hintoja, säästämään ja mietittävä tahdonko ja tarvitsenko todella sen mitä olen ostamassa. Esimerkiksi viime viikolla meinasin ostaa kolmella eurolla kirppikseltä jumppamaton, vaikka en edes tee kotona mitään liikunnallista (??)
"Kyllä minä tekisin lihaskuntoa, jos mulla olisi jumppamatto"
Yeah right.
Joten nyt kamppailen sitten säästökuurilla.
Heti kun olen sen jumpin-haalarin saanut ostettua.

Everything is different, nothing's really changed

2012-01-03T22:31:00.003+02:00

William Fitzsimmons - Everything Has Changed

Voi histi tää biisi vaan alko soimaan spotifystä äsken ja tuli ihan semmoinen olo. Semmoinen ihana kaikki on vaan niin hyvin -fiilis. Leffa oli ihan keskitasoinen, keilaus meni päin ränniä ja oon hyvää vauhtia tulossa kipeeksi, mutta SILTI kaikki on vaan niin hyvin.
Muutenkin kun tän biisin kuuli, tuli mieleen marraskuinen Fitzsimmonsin keikka Helsingin Korjaamolla. Ihan mahtava.

Huomenna kouluun, mutta ei se mitään. Mikään ei pilaa nyt tätä fiilistä. Koska mä ihan oikeesti, truly, oon tuntenu tämmöistä alkukantaista, puhdasta onnellisuutta? Siitä on aikaa.

Truthfully, it’s a joke, like a bad episode of Hollyoaks

2012-01-03T14:18:00.008+02:00

Florence + The Machine, Dizzee Rascal - You Got The Dirtee Love ( Live at The Brit Awards 2010 )

Foxy

paita topshop // hame topshop // kengät dorothy perkins // legginsit bank // kettu sormus aubin&wills // sormukset the outnet // korvakorut topshop

Viiski

tekonahkatakki h&m // housut generalpants // toppi coggles // kengät camper // rannekoru endless

Varo peura! (hahahaa ei täällä ole peuroja)

bleiseri topshop // paita thetrendboutique // housut dorothy perkins // kengät thetrendboutique // hattu topshop // ristikoru modekungen // sormus topman

Väänsin Polyvoressa nuo yllä olevat kollaasit (voittaa yhteiskuntaopin itsenäisen kurssin). Olisipa rahaa niin pistäisin tilausta vähän joka suuntaan. Ihan kärjessä toivelistallani ovat tällä hetkellä yllänähdyistä hattu, tekonahkatakki, nivelsormus ja punaiset farkut. Lisäksi himoitsen mm. mustia kiilakorkokenkiä, kånken reppua, uusia silmälaseja ja jumpin-haalaria (jota tavoittelen tällä hetkellä huuto.netistä).

Minun viimein lomapäiväni on siis kulunut mukavasti koneella istuessa, mutta illalla suunnistan leffateatteriin. Aikomuksena on käydä katsomassa tuo In Time. Ja leffan jälkeen vielä keilaamaan :--)

Minä olen paskaa lintujen konepellin päällä, tiedän sen

2012-01-02T15:53:00.002+02:00

Zen Cafe - Auto parkissa

Minä olen syksy hiljainen
minä olen aamu talvinen
minä olen ollut rautatie ja kiskot sen
minä olen puita metsässä
minä olen kanto tiedät sä
minä olen ollut valtatie ja asfaltti

Minä olen pöytä nurkassa
ei en liiku vaikka muut on jalkoja
minä olen ollut lentoreitti pohjoiseen

Minä olen auto parkissa
olen täynnä sakkolappuja
minä olen paskaa lintujen
konepellin päällä tiedän sen

Minä olen huone vintillä
olen talo ilman hissiä
minä olen ollut väylä tukholmaan ja pois
minä olen ilmaa purkissa
minä olen karhu talvella
olen ollut taivaan kansi tähtiloistossa

Minä olen auto parkissa
olen täynnä sakkolappuja
minä olen paskaa lintujen
konepellin päällä tiedän sen

Minä olen auto parkissa

Mä olen ihan kesken. Koko ajan jotain vailla. "Jos saan noi kengät ja ton takin ja noi korut niin musta tulee sellainen kuin oon aina halunnut olla."
Voi hyvää päivää, eihän se mene niin!
Ja voi kyllä, mä yritän tässä puhua itseäni ympäri.
Rakasta itseäsi hyvä nainen! Olet ihana ja upea ja kaunis ja valovoimainen ja lahjakas! Löysää vähän ja katso itseäsi ulkopuolisen silmin. Muut eivät nää sinun vikojasi. Muistatko viime yön? Kun sinulle sanottiin aivan varoittamatta että olet kaunis. Kuulitko sinä sen? Älä sulje korviasi siltä, sillä se on totuus. Anna periksi jo ja myönnä, että sinua voidaan oikeasti arvostaa vasta sitten kun sinä arvostat itse itseäsi ja kannat itsesi ylpeydellä.

I've started falling apart I'm not savouring life

2012-01-02T15:00:00.002+02:00

Biffy Clyro - Machines (tsekkailkaa myös video)

I would dig a thousand holes to lay next to you
I would dig a thousand more if I needed to
I look around the grave for an escape route of old routines
There doesn’t seem to be any other way

Cause I’ve started falling apart I’m not savouring life
I’ve forgotten how good it could be to feel alive

Crazy as it sounds you wont feel as low as you feel right now
At least that’s what I've been told by everyone
I whisper empty sounds in your ear and hope that you won’t let go
Take the pieces and build them skywards

Cause I've started falling apart I’m not savouring life
I've forgotten how good it could be to feel alive

I've started falling apart I'm not savouring life
Take the pieces and build them skywards
I've forgotten how good it could be to feel alive
Take the pieces and build them skywards

I've started falling apart I'm not savouring life
Take the pieces and build them skywards
I've forgotten how good it could be to feel alive
Take the pieces and build them skywards

I've started falling apart I'm not savouring life
Take the pieces and build them skywards
I've forgotten how good it could be to feel alive
Take the pieces and build them skywards

Take the pieces and build them skywards
and
Take the pieces and build them skywards
and
Take the pieces and build them up to the sky.

Pakkasta kesti sitten tasan sen yhden päivän verran. Kieltäydyn poistumasta tästä talosta, ennen kuin mittari näyttää miinusta.
Olenkin heilunut koko päivän yökkäripyökkäreissä, tosin tunnustan nousseeni vasta yhdeltä sängystä. Karvahatun sain vedettyä päähäni, sillä hiukseni, jotka kävin leikkauttamassa perjantaina, ovat ihan perseestä ja sojottavat mihin sattuu kun ovat niin lyhyet. Väsyttää ja vituttaa ja mun huoneessani haisee pahalta, mulla on nälkä, enkä halua mennä illalla treeneihin.
Koulu jatkuu ylihuomenna ja mua ahdistaa sinnekin meneminen, kun tiedän etten jaksaisi tehdä mitään mitä pitäisi. Onneksi sekin on kohta ohi. Pakko vain pinnistää ja ponnistaa nää viimeisetkin viikot.
Viikot! Mä voin laskea mun koulun loppumisen VIIKOISSA!

Ärh. Tästä piti tulla yleishyödyllinen esittely postaus, jossa jauhaisin itsestäni ja yrittäisin määritellä itseni jotenkin järkevästi. Muttah. Sorruinkin tämmöiseen valivali byhyhyyy angst vuodatukseen. Pyydän anteeksi. Mutta helpotti vähäsen kun sai purkaa jonnekin.

Etsiskelin uusia blogeja luettavakseni jaja.. Löysin niitä kasoittain.
Blogien lukeminen on mulle vähän kakspiippuinen juttu. On ihanaa löytää uusi hieno, kaunis, koskettava ja ihana blogi ja ihminen ja lukea ja katsella upeita kuvia ym.ym. mutta mulle tulee ihan järjetön kateus ja pahamieli kun en itse ole yhtä kaunis/lahjakas/taitava/kiinnostava/upea/ihana/mahtava. Tiedän niin hyvin millainen haluaisin olla, mutta en osaa olla sellainen. Sen sijaan löydän itseni katsomasta peiliin liian pitkää, finninaamaista, pojannäköistä mörmelöä. Vaatteita on kaappi pullollaan, mutta mikään niistä ei ole niin kiva kuin ne, joita nään muiden päällä. Kaikki on aina paremmin siellä ruudun toisella puolella.

Nyt tuli kyllä sangen sekavaa selitystä. Ehkäpä paneudun paremmin aiheeseen kun olen hieman selvemmässä olotilassa. Ja jospa se minä-postauskin ilmestyisi tänne jossain vaiheessa.

Ja niin vain tuli uusi vuosi

2012-01-01T14:50:00.002+02:00

Herra Ylppö ja Ihmiset - Mustat hevoset

Uusi vuosi ja uusi blogiviritelmä. Mä niin toivon, että tällä kertaa tämä kestäisi. Tavallinen päiväkirjakin on unohtunut jonnekin sotkuisten hyllyjen perukoille, eikä mun pieni pääni kestä posahtamatta kaikkia niitä ajatuksia ja tunteita, joita sinne tulvii. Joten olkoon tämä mun aivojeni oma oksennusämpäri (kaunis ja herkkä ilmaisu varmasti houkuttelee ihmisiä tänne), jonne puran kaiken sen mikä ei minnekään muualle mahdu.

Elikkäs tiedossa on ihan ajatusten pyörittelyä tulevaisuudesta, ajankohtaisista jutuista ym. mikä milloinkin on päällimäisenä mielessä, kenties jotain kuvailua (järkkäri löytyy, mutta kuvaustaidot puuttuvat, ehkä olis aika opetella), musiikkia, ehkä voisin ymppäillä tänne jopa jotain raapustelujani (runoa, novellia.......). Aika näyttää millaiseksi tämä lopulta muodostuu vai muodostuuko olleskaan!

P.S. Spotifysta löytyy nyt tammikuun soittolistani. Myös tuo yllä oleva Herra Ylpön ja Ihmisten Mustat hevoset löytyy kyseiseltä listalta. Aivan mahtava biisi, odottelen innolla uutta levyä!